Sanataiteen festivaali Pyhä Sana

Vilma Jää on laulaja-lauluntekijä ja viulisti, joka yhdistää kansanmusiikin perinteet moderniin etnopopiin. Hänen musiikissaan vuosisatoja vanhat tarinat elävät sähköisten biittien, kanteleen ja viulun rinnalla. Lopputuloksena on vahvasti eläytyvää ja feminististä nykykansanmusiikkia. Hänet on palkittu muun muassa Emma-gaalassa Vuoden etno -palkinnolla. Vilma on esiintynyt myös oopperalavoilla Kaija Saariahon nostettua hänet arvostetun Innocence-oopperansa solistiksi. 

Rovaniemeläislähtöinen, jo 90-luvun loppupuolella Etelä-Suomeen asettunut Absoluuttinen Nollapiste toimi aktiivisesti vuosina 1991–2016 ja julkaisi kaksitoista pitkäsoittolevyä. Tämän jälkeen ryhmä vetäytyi maan alle, antaen elonmerkin 2022 Aavasaksan Aawastockissa ja uudelleen nyt kuluvan vuoden alussa, jolloin ilmoitti palaavansa lavoille ja valmistelevansa uutta albumia. Keikkakesä 2025 osoitti Abson olevan yhä iskussa, joidenkin mielestä parhaimmassa koskaan. Vuoden viimeinen esiintyminen tapahtuu Pyhätunturilla ja on paluu yhtyeen synnyinlääniin. Tiedossa on rokkifestarisetistä poikkeava esitys, tätä tilaisuutta varten mietitty ja sovitettu.

Jalvvi Niillas Holmberg (1990) on tenolainen kirjailija, käsikirjoittaja ja muusikko. Hänen kirjallinen tuotantonsa sisältää romaaneja, runokokoelmia, elokuva- ja näytelmäkäsikirjoituksia sekä esseistiikkaa. Musiikin saralla Niillas työskentelee vokalistina, sanoittajana ja tuottajana. Sooloesiintymisten lisäksi hän on esiintynyt filharmonisten orkestereiden sekä useiden monigenreyhtyeiden solistina ja sanoittajana. Holmberg on pohjoissaamelaisen joikuperinteen taitaja. Niillas tunnetaan artivismistaan, yhteisötaiteestaan, anti-koloniaalisesta tematiikastaan sekä saamelaisten ja muiden alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden puolestapuhujana. 2024 hänet vihittiin taiteen kunniatohtoriksi. 

Tuomo Pirttimaa on Kuusamossa asuva kirjailija, joka tunnetaan niukkasanaisesta, vahvatunnelmaisesta ja psykologisesti tarkkanäköisestä kerronnastaan. Pirttimaan neljäs romaani, edellisten tapaan pohjoisen rajaseuduille sijoittuva Lyijykausi ilmestyy tammikuussa 2026. 

Alkuperäinen kuva: Mikko Halvari.

Uni Ojuva (s.1984) on sodankyläläinen runoilija. Ojuva tarkastelee runoudessaan pohjoisia rajamaita, historioita ja mentaliteetteja. Ojuva on julkaissut runoteokset Asentopuu (Kulttuurivihkot 2018) ja Onhan sentään linnut (Aviador 2023). Onhan sentään linnut oli kuluvan vuoden Lappi-kirjallisuuspalkintokilpailun yleisöäänestyksen voittaja. Ojuva esittää runojaan kyseisestä teoksesta. 

Ojuva on historiatieteen maisteri sekä kulttuuri- ja luonnonperintökohteiden asiantuntija. Hän työskentelee pedagogisena informaatikkona Sompion kirjastossa. 

Alkuperäinen kuva: Jaakko Duktig.

Kas Kan on elektronisen indiemusiikin artisti. Hän julkaisi 2024 kappaleet Laskoksia, Kun löydän tyhjyyteen tarkoituksen, Ote sekä Oona Amalia ja marraskuussa En pelkää enää mitään -albumin. Artistin musiikki syntyy autenttisuutta tutkivassa prosessissa syntyvien ideoiden ja kokeilevan äänenkäytön kautta, ja saa vaikutteita vaihtoehtoisesta pop-musiikista. Live-esityksiä keinuttavat synteettiset, alati liikkeessä olevat taustat ja huokoinen laulusoundi.

Alkuperäinen kuva: Minna Raitavuo. 

Jaakko Laitinen & Väärä Raha on vuodesta 2009 musiikin ystäviä ja elämän rakastajia villinnyt Lapland-Balkan-orkesteri. Sen musiikissa lyövät kättä monenlaiset elementit pääraaka-aineina Balkanin säpäkät rytmit ja vanha suomalainen iskelmä. Musiikilliseen maustehyllyyn on vuosien varrella sattunut vaikutteita niin Gruusiasta, Turkista, Lähi-Idästä kuin Kreikastakin. Laitisen sanoitukset kunnioittavat suomalaisen iskelmän parhaimpia perinteitä venyttäen ilmaisua uusille vesille - aiheiden skaala paukkuu perinteisistä lemmenlauluista tietoisuuden ja todellisuuden olemuksen kiperiin pohdintoihin ja pimeän pullon etsintään Peräpohjolan yössä.

ITE EEROLA on rovaniemeläinen laulaja-lauluntekijä, mysteeridynamoksikin kutsuttu touhottaja ja ihminen. Musiikin tekeminen on Eerolalle tapa tutkia itseään, elämää ja olemassa olemisen sekä tämän kummallisen jaetun ihmisyyden sävyjä toisinaan raa'ankin henkilökohtaisella otteella. Ja kuten elämäkään, ei Eerolan musiikkikaan asetu mihinkään tiettyyn genreen tai tunnelmaan, vaan Eerola tekee omalla leikkisällä tavallaan, mitä milloinkin sattuu syntymään. Välittömyydellään ja valovoimaisuudellaan hurmannut ITE EEROLA on ainutlaatuinen elämys, eikä koskaan voi täysin tietää, mitä sieltä tällä kertaa on tulossa.

Inari Fernández on kirjailija, toimittaja, media-alan yrittäjä ja Instagram-tilistään @aidinpuheenvuoro_official tunnettu vaikuttaja. Hän muutti aikoinaan vuodeksi Lappiin ja jäi sille tielleen Sodankylään.

Fernándezin esikoisromaani Vapaus (Gummerus 2025) aloittaa Lappiin sijoittuvan eroottisen Lemmentulet-trilogian, jonka ensimmäinen osa johdattelee Camillan mukana 2020-luvun Tinder-Lappiin. Naisen seksuaalista vapautumista ja häpeää käsittelevä kirja nousi jo heti julkaisupäivänä BookBeatin ykköspaikalle ja on saanut valtaisan medianäkyvyyden. 

Alkuperäinen kuva: Tero Ahonen.

Kosmisesta energiastaan tunnettu Saamenmaan teknobarbie DJ Hulluella yhdistää tähtipölyn lailla kimaltelevan elektronisen musiikin genrerajoja koetteleviin bassolinjoihin, johdattaen kanssamatkaajat astraaliselle äänimatkalle tanssin ja vapautumisen galakseihin. Hulluellan uniikki selektio kunnioittaa musiikkia planetaarisesti, yhdistäen saumattomasti ja vastustamattomasti bassomusiikin eri ulottuvuudet ympäri maailmaa kerättyihin vokaaleihin ja perkussioihin. Viime aikoina Hulluella on noussut Márkomeannu-, Frozen People - ja Skábmagovat-festivaalien lavoille, ja hänen miksauksensa ovat soineet niin YleX:n kuin Norjan NRK:n radioaalloilla. Hulluella on myös yksi neljästä rovaniemeläiseen bassomusiikkiin keskittyvän Sula Kollektiivin perustajasta.

Eeva Lehtimäki kuuluu maamme politiikan toimittajien terävimpään kärkeen. Hän on työskennellyt mm. MTV:n yhteiskuntatoimituksen päällikkönä ja toimii nykyisin toimittajana Uusi Juttu -verkkolehdessä. Eeva veti MTV:llä ensimmäisen eduskuntavaalitenttinsä jo 2003. Hän on ollut 2000-luvulla tekemisissä kaikkien merkittävien yhteiskuntamme vaikuttajien kanssa ja tuntee läpikotaisin suomalaisen talouselämän ja politiikan koukerot. Eeva Lehtimäki on mukana Media ja vapaa sana? -paneelikeskustelussa lauantaina Luontokeskus Naavassa klo 12.00.

Jyri Hänninen on tutkiva toimittaja ja tietokirjailija. Hän on nykyisin Ylen MOT-toimituksen kantavia voimia ja maailmanluokan tutkivana journalisti. Jyri on ollut mukana monissa kansainvälisissä toimittajien yhteistyöprojekteissa, jotka ovat paljastaneet mm. veronkiertoon ja kansainväliseen bisnekseen liittyvää rikollisuutta. Jyri on penkonut väsymättä erityisesti talousrikollisuutta, niinpä hänet on palkittu mm. Lumilapio-palkinnolla 2015 veroparatiiseja koskevasta juttusarjasta, kirjasta ja tietokannasta. Jyri Hänninen on mukana Media ja vapaa sana? -paneelikeskustelussa lauantaina Luontokeskus Naavassa klo 12.00.

Johanna Ikävalko on Lapin yliopiston Arktisen keskuksen johtaja ja mediassa näkyvä luonnon, tieteen ja pohjoisen ääni. Johanna on toiminut myös mm. Ilmatieteen laitoksen johtajana. Hänellä on vahva näkemys arktisen alueen kehityksestä ekokatastrofin edetessä. Johanna on seurannut pitkään ja tiiviisti ilmastokeskustelua ja median uutisointia siitä. Johanna Ikävalko on mukana Media ja vapaa sana? -paneelikeskustelussa lauantaina Luontokeskus Naavassa klo 12.00.

Alkuperäinen kuva: Santeri Happonen.

Media ja vapaa sana? -paneelikeskustelun moderaattori Lasse Rantanen on tuttu varsinkin Helsingin Sanomien kuvituksistaan. Paneelissa sukelletaan median ja journalismin maailmaan. Keskustelemaan saapuu rautaiset sanankäytön taitajat Eeva Lehtimäki, Jyri Hänninen ja Johanna Ikävalko, joiden kanssa pohditaan sananvapauden merkitystä kansakunnan hyvinvoinnille. Onko media onnistunut ilmastojournalismissa ja käyttääkö media sananvapauttaan maksimaalisesti? Miten totuuden tavoittelu säilyy journalismin keskiössä, kun sosiaalinen media jyrää koko voimallaan?

Leena Valmu on Pyhällä asuva filosofian tohtori, tutkija ja kirjailija. Hän on julkaissut kymmenen fiktiivistä kirjaa ja pari tietoteosta. Lisäksi Leena kirjoittaa runoja, TV-käsikirjoituksia ja lehtiartikkeleita. Suosittuja tietovisoja hän on juontanut Pyhällä vuodesta 2023.

Mari Ikonen on idästä pohjoiseen eksynyt maailmanparantaja, joka ei ole lopettanut puhumista sen aloitettuaan ja lukemista sen opittuaan. Vaikka Marin bongaa useimmin huutamasta megafoniin tai ränttäämässä somesta, pöytälaatikosta, tai oikeastaan puhelimen muistiinpanoista, löytyy vuosien varrella kertyneitä sanoja niin rakkaudesta, traumasta kuin karjalaisuudesta. Marin löytää perjantai- ja lauantai-iltana ravintola Mestasta ohjaamasta open mic -hetkiä. 

Aittakurun ulkoilmalava sijaitsee jylhässä Aittakurussa, hiihtokeskuksen kupeessa. Lava on kurun pohjalla ja katsomo on kurun seinämällä. Kurkkaa tarkka sijainti kartalta.

Aittakuruun on muutaman kilometrin matka Hotelli Pyhätunturista. Paikalle voi kävellä (n. 2,5 km) tai pyöräillä (n. 4 km). Kävellen lyhin matka on Tajukankaan kautta varsin jyrkkää polkua pitkin. Kävelymatka on Aittakuruun päin lähinnä alamäkeä, takaisin tietysti taas sitten ylämäkeä. Pyöräillä voi latupohjaa tai kävelytietä pitkin. 

Saapua voi myös omalla autolla. Aittakurun P-alueelta tai Pohjoisrinteiden asfalttipohjaiselta P-alueelta kävelymatkaa on noin 1,5 km. P-alueilta kuruun kävellään pururatapohjaa ja pitkospuita pitkin. 

Ikärajat:
Aittakurun esitykset ovat ikärajattomia. Omalla paikallaan istuva lapsi tarvitsee oman lippunsa.

Olethan ajoissa: 
Esitykset alkavat aina ilmoitettuna kellonaikana. "Portit" aukeavat aina puolisen tuntia ennen esityksen alkamista tai heti, kun soundcheck on valmis. Annathan esiintyjille valmistautumisrauhan ja siirryt katsomoon vasta, kun lavalla on valmista.

Liikkuminen tapahtuma-alueella:
Tapahtuma-alueelle siirtymiseen kannattaa varata aikaa. Kävely Aittakuruun ja kiipeäminen katsomoon saattavat hengästyttää, joten matka kannattaa tehdä kaikessa rauhassa. Kävely maagisessa kurussa on itsessään jo elämys, joten kiirettä ei ole. 

Aittakurun pitkospuut ovat suhteellisen kapeat, joten ohittelua kannattaa välttää. Sateella pitkospuut ja katsomorakenteet voivat olla liukkaat, joten suurta varovaisuutta suositellaan. Jalkaan kannattaa valita pitäväpohjaiset kävelykengät. Katsomosta poistuminen rakkakivien puolelle on ankarasti kielletty kivivyöryriskin vuoksi. 

Katsomosta poistutaan konsertin jälkeen samaa reittiä kuin on tultukin eli alakautta. 

Opastetut kävelyretket Aittakuruun:
Aittakurun esityksiin suosittelemme myös maksuttomia, opastettuja kävelyjä. Lähdöt 1 h ennen Aittakurun esityksiä Hotelli Pyhätunturin pääsisäänkäynnin edestä. Kävelymatka on noin 2,5 km. 

Pyörällä Aittakuruun:
Pyörä on kätevä menopeli Aittakuruun saapumiselle. Pyörällä pääsee ajamaan aina Aittakurun pitkospuiden alkuun asti. Pyörän saa parkkeerata mihin tahansa kohtaan, jossa se ei aiheuta muille vaaraa, eikä ole tiellä latupohjalla. Metsänreunassa riittää paljon hyviä paikkoja. 

Omalla autolla Aittakurun P-alueelle:
Parkkipaikkoja omalla autolla saapuville löytyy Aittakurun pieneltä parkkipaikalta ja Pohjoisrinteiden valtavalta asfalttiparkkipaikalta. 

Taksikyyditykset:
Taksilla liikkuessa päätepysäkki on Aittakurun P-alueella, sillä latupohjalla ei saa ajaa omalla autolla tai taksilla. 

Aittakurun saavutettavuus:
Otathan etukäteen yhteyttä osoitteeseen tapahtumat(a)pyha.fi ajoluvan ja ajo-ohjeiden saamiseksi. Autolla voi ajaa lähelle Aittakurun pitkospuiden alkupäätä, jotta kulkeminen on mahdollisimman helppoa. Kaikkien tulee kuitenkin kulkea noin 500 m pitkät pitkospuut perille ulkoilmalavalle. Pitkospuut ovat liukkaat sateella ja sateen jälkeen. Avustaja pääsee maksutta mukaan esitykseen. Pyörätuolipaikkoja on rajallinen määrä kurun alaosassa, lavaa vastapäätä.

Varustautuminen:
Varauduthan Aittakurun ulkoilmaesityksiin säänmukaisella vaatetuksella. Sateenvarjoja ei katsomoissa saa käyttää turvallisuussyistä. Onneksi goretex ja kumisaappaat ovat tunturissa aina muodissa.

Juomat ja ruoat:
Pelkosenniemen oppilaat pitävät pitkospuiden päässä, katsomon ala-osassa kioskia, josta voi ostaa virvokkeita ja pientä syötävää. Maksuvälineenä käy käteinen tai MobilePay. Paikalla ei ole anniskeluoikeuksia. Lasipullojen tuonti katsomoon on kielletty. Katsomossa ei saa tupakoida. 

Pidetään tunturi siistinä:
Viethän mukanasi esityksen jälkeen kaiken, minkä olet mukanasi tuonut. Luonnon keskellä roskapöntöt ovat hyvin harvassa. 

Ensiapu:
Aittakurun katsomon yläosassa päivystää esitysten ajan koulutettu ensiapuyksikkö. Apua saa siirtymällä katsomon yläpuolelle tai ottamalla yhteyden järjestyksenvalvojiin. 

WC:
Kolme ulkohuussia sijaitsevat pitkospuiden alkupäässä. Yksi on esteetön.

Tapahtuma-alueilla liikkuu tapahtumakuvaajia:
Tapahtumakuvaajamme liikkuvat kameroidensa kanssa tapahtuma-alueilla ja taltioivat päivien aikana muistoja mukaan. Kuvaajiamme saa ehdottomasti napata hihasta ja kameralle saa poseerata. Kuvia saatetaan käyttää Pyhätunturi Oy:n eri viestintäkanavissa. Valitsemme kuvat aina huolellisesti, emmekä koskaan halua julkaista kenestäkään epäedullista kuvaa. Voit olla aina meihin yhteydessä, jos mikään mietityttää: tapahtumat(a)pyha.fi

 

Tajukankaan upea ulkoilmalava sijaitsee aivan hiihtokeskuksen rinteiden vieressä. Matkaa on kävellen Hotelli Pyhätunturista noin 400 m. 

Ikäraja:
Tajukankaan esitykset ovat K18.

Olethan ajoissa paikalla:
Esitykset alkavat aina ilmoitettuna kellonaikana. "Portit" aukeavat aina noin tuntia ennen esityksen alkamista.

Liikkuminen Tajukankaalle:
Tajukangas sijaitsee noin 400 metrin päässä Hotelli Pyhätunturista. Paikalle kävellään hotellin P-alueen päädystä, Mestan ohi ja jatketaan huoltotietä pitkin. Anna opastekylttien johdattaa perille

Taksikyyditykset:
Taksilla liikkuessa päätepysäkki on Hotelli Pyhätunturin pihassa, sillä huoltotiellä ei saa ajaa omalla autolla tai taksilla. Tajukankaalle on onneksi hyvin lyhyt kävelymatka. 

Tajukankaan saavutettavuus:
Otathan etukäteen yhteyttä osoitteeseen tapahtumat(a)pyha.fi ajoluvan ja ajo-ohjeiden saamiseksi. Autolla voi ajaa lähelle Tajukankaan lavaa, jotta kulkeminen on mahdollisimman helppoa. Avustaja pääsee maksutta mukaan esitykseen. Lähin esteetön WC sijaitsee Hotelli Pyhätunturissa.

Varustautuminen:
Varauduthan Tajukankaan ulkoilmakeikoille säänmukaisella vaatetuksella. Sateenvarjoja ei katsomoissa saa käyttää turvallisuus- ja näköestesyistä. 

Juomat ja ruoat:
Tajukankaalla palvelee Hanki Baari, josta saa ostettua janojuomaa. Paikalla on A-oikeudet, eikä omia alkoholijuomia saa nauttia paikalla. Maksuvälineenä käy kortti. Katsomossa ei saa tupakoida. 

Ravintolat Mesta ja Popolo sijaitsevat parin sadan metrin päässä, ja niistä voi tuoda mukanaan alueelle esim. pizzaa ja burgeria. 

Pidetään tunturi siistinä:
Viethän mukanasi konsertin jälkeen kaiken, minkä olet mukanasi tuonut. Luonnon keskellä roskapöntöt ovat hyvin harvassa.

Ensiapu:
Tajukankaalla päivystää konserttien ajan koulutettu ensiapuyksikkö. 

WC:
Paikalla on kaksi ulkohuussia. Lähin esteetön WC sijaitsee Hotelli Pyhätunturissa.

Tapahtuma-alueilla liikkuu tapahtumakuvaajia:
Tapahtumakuvaajamme liikkuvat kameroidensa kanssa tapahtuma-alueilla ja taltioivat päivien aikana muistoja mukaan. Kuvaajiamme saa ehdottomasti napata hihasta ja kameralle saa poseerata. Kuvia saatetaan käyttää Pyhätunturi Oy:n eri viestintäkanavissa. Valitsemme kuvat aina huolellisesti, emmekä koskaan halua julkaista kenestäkään epäedullista kuvaa. Voit olla aina meihin yhteydessä, jos mikään mietityttää: tapahtumat(a)pyha.fi


 

Aittakurun ulkoilmalava: Tarkemmat tiedot yllä. Pelkosenniemen oppilaat pitävät kurussa kioskia, josta voi ostaa leivonnaisia ja virvokkeita. Aittakuru ei ole anniskelualuetta, ja omat eväät ovat sallittuja. 

Tajukankaan ulkoilmalava: Tarkemmat tiedot yllä. Paikalla toimii 1664 Blanc Bar, jossa on A-oikeudet. 

Ravintola Mesta sijaitsee Hotelli Pyhätunturin P-alueen päädyssä, Kultakero 2 -rakennuksen vieressä rinnealueella. Mestassa voi viihtyä virvokkeiden ja pubiruoan äärellä. 

Luontokeskus Naava sijaitsee osoitteessa Luontotie 1. Lauantain paneelikeskustelu keskustellaan Naavan isossa auditoriossa. 

Pyhä Dreams -viinibaari löytyy hiihtokeskuksen huipulta. Maisemamatkalle huipulle pääsee Pyhä Express -hissillä. Liput lähtöpaikan automaatista kortilla. 

Ravintola Neidon sydän: Kultakeronkatu 4, Pyhän ostoskeskuksen yhteydessä. Neidon sydän tarjoaa herkulliset lounasvaihtoehdot ja kakut. 

Ravintola Huttuhipun osoite on Ukonhattu 1. Lokaatio on aivan Perherinteiden kyljessä, puolivälissä mäkeä, kun nousee tietä pitkin Hotelli Pyhätunturiin. 

Sport Barin löytää Pyhän ostoskeskukselta, osoite on Kultakeronkatu 4. 

Haluamme mahdollistaa jokaiselle mahdollisuuden osallistua esityksiin tunturiluonnon keskellä. Kurkkaa alta ohjeet ja olethan meihin yhteydessä, kunhan olet hankkinut liput.

Aittakuru

Aittakurussa konsertteja pääsee seuraamaan pieneen katsomoon aivan lavan läheisyyteen, pitkospuiden päähän. Ostathan normaalin lipun Liveton verkkokaupasta haluamaasi konserttiin. Ota sen jälkeen hyvissä ajoin etukäteen yhteyttä osoitteeseen tapahtumat(a)pyha.fi ajoluvan ja ajo-ohjeiden saamiseksi. Omalla autolla tai itse tilaamallaan invataksikyydityksellä voi ajaa varovasti pururataa pitkin lähelle Aittakurun pitkospuiden alkupäätä, jotta kulkeminen on mahdollisimman helppoa. Kaikkien tulee kuitenkin kulkea katsomoon asti pitkospuita pitkin. Pitkospuut ovat noin 500 m pitkät. Sateella ja sateen jälkeen pitkospuut ovat liukkaat.

Pururata saattaa olla varsinkin sateella hyvin pehmeä, joten suosittelemme lähtemään paikalle vain nelivetoautolla tai paikallisella taksilla. Avustaja pääsee maksutta avustettavan asiakkaan mukaan konserttiin.

Inva-WC sijaitsee pitkospuiden alkupäässä "festivaaliportin" vieressä. 
 

Tajukangas

Ostathan normaalin lipun Liveton verkkokaupasta haluamaasi konserttiin. Ota sen jälkeen hyvissä ajoin etukäteen yhteyttä osoitteeseen tapahtumat(a)pyha.fi ajoluvan ja ajo-ohjeiden saamiseksi. Autolla voi ajaa lähelle Tajukankaan aluetta, jotta kulkeminen on mahdollisimman helppoa. Parkkeeraathan auton turvallisesti ja niin, ettei se näy katsomoista. Avustaja pääsee maksutta pyörätuolilla liikkuvan asiakkaan mukaan konserttiin. 

Pohjoiseen pääsee ympäristöystävällisesti raiteita pitkin. Suosittelemme yöjunaa Kemijärvelle varsinkin Pyhälle etelästä saapuville. Kemijärveltä on aamulla bussiyhteys (noin 1 h) Pyhätunturiin (Pelkosenniemi). Päivisin juna tuo Rovaniemelle, josta Pyhälle pääsee skibussin kyydillä. Tarkista yhteydet ja varaa matkat: VR ja Matkahuolto. 

Rovaniemelle lentävät Finnair ja Norwegian. Skibussi (noin 2,5 h) ajaa Pyhätunturiin (Pelkosenniemi) Rovaniemeltä. Tarkistathan bussiyhteydet Matkahuollosta ja varaat myös bussiliput etukäteen (jos vain mahdollista nettikaupassa), jotta bussiyhtiö osaa varautua tarpeeksi isoilla autoilla. 

Suosittelemme lämpimästi myös kimppakyytejä. Kyytejä sopii huudella esimerkiksi tapahtuman Facebook-eventissä.

Pyhän sydän on Hotelli Pyhätunturi osoitteessa Kultakeronkatu 21, 98530 Pyhätunturi. 

Tervetuloa tunturiin, ystävät!

Instagram

Facebook-tapahtuma

#pyhäsanafestivaali

Pyhälle ja Pyhä Sanaan on jokainen tervetullut juuri sellaisena kuin on. Emme hyväksy rasismia, häirintää, syrjintää, väkivaltaa tai loukkaavaa käytöstä.

Lähestythän muita ihmisiä kunnioituksella, lempeydellä ja suostumuksella.

Puututhan tilanteeseen tai otat yhteyttä järjestyksenvalvojiin tai muuhun tapahtumahenkilökuntaan, jos havaitset loukkaavaa käytöstä ketä tahansa kohtaan.

Voit olla aina meihin yhteydessä: tapahtumat@pyha.fi

Olethan hyvissä ajoin yhteydessä osoitteeseen tapahtumat(a)pyha.fi ja kerrot, mitä mediaa edustat ja suunnitelman festivaaliraportistasi.

Festivaalia koskevien kysymysten osalta voit olla yhteydessä osoitteeseen tapahtumat(a)pyha.fi.

Liveton lipunmyyntisivua koskevissa kysymyksissä olethan suoraan yhteydessä Liveton asiakaspalveluun. 

Majoituksen osalta parhaiten osaa auttaa osoite myynti(a)pyha.fi.

Haku on päättynyt, ja kaikille hakijoille ilmoitetaan valinnoista niin pian kuin vain mahdollista. Kiitos kaikille hakijoille!

*******

Pyhä Sana haluaa tarjota uusille sanataiteen tekijöille mahdollisuuden päästä esille ja esittää omaa taidettaan. Vuoden 2025 aikana järjestetään avoin taiteilijahaku, jolla Pyhä Sanan ohjelmistoon kutsutaan mukaan erityisesti pohjoisen Suomen alueelta tulevia esityksiä. Etsinnässä ovat varsinkin kirjailijat ja runoilijat. Mukaan voivat hakea kaikki sanataiteen piiriin luettavat teokset, jotka soveltuvat yleisön edessä esitettäviksi. Esitettävän teoksen/puheenvuoron suositeltu kesto on noin 30 minuuttia.

Avoimessa haussa korostuu paikallisuus: Pyhä Sanaan toivotaan ensisijaisesti mukaan Pohjois-Suomesta tulevia tekijöitä. Toivotamme tervetulleeksi myös muualta Suomesta tulevat hakemukset.  

Pyhä Sanan avoin taiteilijahaku on ainutlaatuinen mahdollisuus päästä esiintymään osana uniikkia ja poikkitaiteellista tapahtumaa. Pyhä Sana -festivaalin yhtenä tavoitteena on lisätä alueellista tasa-arvoisuutta taiteen ja kulttuurin kokemisessa sekä työllistää taiteilijoita. Haun kautta valittaville esiintyjille maksetaan reilun taiteen mukainen palkkio.

Haku sulkeutuu 9.7.2025, ja valituille esiintyjille ilmoitetaan mahdollisimman pian tämän jälkeen. Valitsijaraati korostaa, että haussa etsitään nimenomaan syksyn 2025 Pyhä Sanan ohjelmistoon sopivia esiintyjiä. Jos valinta ei nyt kohdistu sinuun tai ryhmääsi, kannattaa ensi kerralla hakea ehdottomasti taas uudelleen.