PERJANTAI 11.9.2026 
 
Klo 13.00–14.00 Isokuru-kokoustila (vapaa pääsy myös ilman festarilippua)
Sanasta kuvaksi, tunteesta paikaksi ja maisemaksi – tarinat tapahtuvat aina jossain
Keskustelemassa filosofian tohtori, kulttuurintutkija ja journalisti Satu Koho sekä kuvauspaikkaetsijä ja AV-konsulentti-medianomi Tapani Launonen

Klo 13.00–14.00 Pyhä Dreams (huipulla)
Lumenkuiske. Viinibaarissa on hyvin pieni määrä paikkoja, varaa paikkasi runohetkeen ennakkoon tästä.

Klo 14.30–15.15 Mesta
Laulaja-lauluntekijä Mion Wuosha

Klo 16.00–17.30 Aittakuru
Runoilija Harri Hertell
Flamencoduo Anna Murtola & Joonas Widenius
 
Klo 18.30–19.15 CAMP Kitchen & Bar
Tahdotko todella kirjailijaksi. Keskustelemassa kirjailijat Sirpa Kähkönen, Tuomo Pirttimaa ja Leena Valmu.

Klo 19.30–21.00 Mesta
Kirjailija Pentti Järvelin
Kirjailija Jouni Kurtti
Open mic -hetki Mari Ikosen seurassa

Klo 21–24 Tajukankaan rapmusiikin ilta
Klo 21.30–22.15 keiju
Noin klo 22.45–24 Asa
  
Klo 00.00– Mesta  
Illanviettoa yökukkujille

Oikeudet muutoksiin pidätetään. 

LAUANTAI 12.9.2026

Klo 11–12 Pyhä Dreams (huipulla)
Pia Alapeteri: Luonnossa, luonnosta, luontoon – voiko sanoilla pelastaa maailman? Viinibaarissa on hyvin pieni määrä paikkoja, varaa paikkasi ohjelmaan ennakkoon tästä.

Klo 11–12 Luontokeskus Naavan auditorio (vapaa pääsy myös ilman festarilippua)
Paneelikeskustelu: Miten voida hyvin, kun maailma voi pahoin?
Keskustelijoina aivotutkija Minna Huotilainen, toimittaja ja tietokirjailija Pekka Juntti ja psykologian tohtori ja neuropsykologi Tatu Kauranen. Keskustelun moderaattorina toimii Lasse Rantanen.

Klo 12.30–13.15 Mesta
Laulaja-lauluntekijä Jossu

Klo 12.30–14.00 CAMP Kitchen & Bar (sis. väliajan)
Teatteri Pyhä: monologin Jäniksen vuosi esittää näyttelijä Jukka Rasila

Klo 13.45–14.30 Tajukangas (vapaa pääsy myös ilman festarilippua)
Tarinankertoja-muusikko Yrjänä Sauros

Klo 15–16.15 Aittakuru 
Ánnámáret. Triossa mukana jouhikonsoittaja Ilkka Heinonen ja live-elektroniikasta vastaava Turkka Inkilä.
 
Klo 17.30–19.30 CAMP Kitchen & Bar 
Kaksi esitystä kuvista: kuvittaja Lasse Rantanen & toimittaja Aino Huilaja

Klo 20–21.30 Mesta
Kirjailija Veli-Matti Oinas
Kirjailija Sirpa Kähkönen
Open mic -hetki Mari Ikosen seurassa
 
Klo 21.30 Tajukangas
Klo 22–23 laulaja-lauluntekijä Pelkkä Poutanen
Noin klo 23.15–00.15 laulaja-lauluntekijä Veera Neva & mediataiteilija Arttu Nieminen

Klo 00.00– Mesta  
Illanviettoa yökukkujille

Oikeudet muutoksiin pidätetään. 

Yhden ja kahden päivän liput vaihdetaan rannekkeisiin Pyhällä:

Perjantaina ravintola Mesta klo 12–15.
Lauantaina Hotelli Pyhätunturi klo 10–12.30

 
Muina aikoina rannekkeenvaihtopiste on liikkuva ja siirtyy aina ranneketta vaativien esitysten mukaisesti ympäri tunturia.

Yksittäiset Aittakuru- ja Tajukangas-liput luetaan aina portilla saapuessa ja niillä pääsee kerran sisään tapahtuma-alueille.

Pohjoiseen pääsee ympäristöystävällisesti raiteita pitkin. Suosittelemme yöjunaa Kemijärvelle varsinkin Pyhälle etelästä saapuville. Kemijärveltä on aamulla bussiyhteys (noin 1 h) Pyhätunturiin (Pelkosenniemi). Päivisin juna tuo Rovaniemelle, josta Pyhälle pääsee skibussin kyydillä. Tarkista yhteydet ja varaa matkat: VR ja Matkahuolto.

Rovaniemelle lentävät Finnair ja Norwegian. Skibussi (noin 2,5 h) ajaa Pyhätunturiin (Pelkosenniemi) Rovaniemeltä. Tarkistathan bussiyhteydet Matkahuollosta ja varaat myös bussiliput etukäteen (jos vain mahdollista nettikaupassa), jotta bussiyhtiö osaa varautua tarpeeksi isoilla autoilla.

Suosittelemme lämpimästi myös kimppakyytejä.

Pyhän sydän on Hotelli Pyhätunturi osoitteessa Kultakeronkatu 21, 98530 Pyhätunturi.

Tervetuloa tunturiin, ystävät!

Varaa festivaalimajoitus Ski-Innistä

Uusi tunturiluksusta huokuva Hotelli Kultakero ja sen huoneet ja huoneistot, tunnelmallinen Hotelli Pyhätunturi sekä PyhäLinna- ja PyhäSuites-huoneistot sijaitsevat kaikki festivaalin keikkapaikkojen läheisyydessä. Liinavaatteet ja loppusiivous kuuluvat aina hintaan!

Varaa Ski-Inn -majoitus

Aittakurun ulkoilmalava

Aittakurun ulkoilmalava sijaitsee jylhässä Aittakurussa, hiihtokeskuksen kupeessa. Lava on kurun pohjalla ja katsomo on kurun seinämällä. Kurkkaa tarkka sijainti kartalta.

Aittakuruun on muutaman kilometrin matka Hotelli Pyhätunturista. Paikalle voi kävellä (n. 2,5 km) tai pyöräillä (n. 4 km). Kävellen lyhin matka on Tajukankaan kautta varsin jyrkkää polkua pitkin. Kävelymatka on Aittakuruun päin lähinnä alamäkeä, takaisin tietysti taas sitten ylämäkeä. Pyöräillä voi latupohjaa tai kävelytietä pitkin.

Saapua voi myös omalla autolla. Aittakurun P-alueelta tai Pohjoisrinteiden asfalttipohjaiselta P-alueelta kävelymatkaa on noin 1,5 km. P-alueilta kuruun kävellään pururatapohjaa ja pitkospuita pitkin.

Ikärajat:

Aittakurun esitykset ovat ikärajattomia. Omalla paikallaan istuva, vähintään 3-vuotias lapsi tarvitsee oman lippunsa.

Aittakurun akustiikka on hyvin herkkä ja äänet kantautuvat kurussa äärimmäisen helposti. Esitysten ajan tulee olla aivan hiljaa, jotta esiintyjä ja vierustoverit eivät häiriinny. 

Jätäthän koirasi hoitoon konserttien ajaksi. Vaikka oma koirasi olisikin hyvin rauhallinen kaveri, saattaisi joku toinen kaveri ollakin haukkuherkempi. 

Olethan ajoissa: 

Esitykset alkavat aina ilmoitettuna kellonaikana. "Portit" aukeavat aina puolisen tuntia ennen esityksen alkamista tai heti, kun soundcheck on valmis. Annathan esiintyjille valmistautumisrauhan ja siirryt katsomoon vasta, kun lavalla on valmista.

Liikkuminen tapahtuma-alueella:

Tapahtuma-alueelle siirtymiseen kannattaa varata aikaa. Kävely Aittakuruun ja kiipeäminen katsomoon saattavat hengästyttää, joten matka kannattaa tehdä kaikessa rauhassa. Kävely maagisessa kurussa on itsessään jo elämys, joten kiirettä ei ole.

Aittakurun pitkospuut ovat suhteellisen kapeat, joten ohittelua kannattaa välttää. Sateella pitkospuut ja katsomorakenteet voivat olla liukkaat, joten suurta varovaisuutta suositellaan. Jalkaan kannattaa valita pitäväpohjaiset kävelykengät. Katsomosta poistuminen rakkakivien puolelle on ankarasti kielletty kivivyöryriskin vuoksi.

Katsomosta poistutaan konsertin jälkeen samaa reittiä kuin on tultukin eli alakautta.

Opastetut kävelyretket Aittakuruun:

Aittakurun esityksiin suosittelemme myös maksuttomia, opastettuja kävelyjä. Lähdöt 45 minuuttia ennen Aittakurun esityksiä Hotelli Pyhätunturin pääsisäänkäynnin edestä. Kävelymatka on noin 2,5 km.

Pyörällä Aittakuruun:

Pyörä on kätevä menopeli Aittakuruun saapumiselle. Pyörällä pääsee ajamaan aina Aittakurun pitkospuiden alkuun asti. Pyörän saa parkkeerata mihin tahansa kohtaan, jossa se ei aiheuta muille vaaraa, eikä ole tiellä latupohjalla. Metsänreunassa riittää paljon hyviä paikkoja.

Omalla autolla Aittakurun P-alueelle:

Parkkipaikkoja omalla autolla saapuville löytyy Aittakurun pieneltä parkkipaikalta ja Pohjoisrinteiden valtavalta asfalttiparkkipaikalta.

Taksikyyditykset:

Taksilla liikkuessa päätepysäkki on Aittakurun P-alueella, sillä latupohjalla ei saa ajaa omalla autolla tai taksilla.

Esteettömyys:

Aittakurun pääkatsomo ei ole esteetön, mutta kurun alaosassa, lavaa vastapäätä, on pieni esteetön katsomo, jonka eteen pääsee myös pyörätuolilla. Aittakuruun johtavat pitkospuut (500 m) ovat esteettömät, niissä on kuitenkin jonkin verran alas ja ylös viettäviä kohtia. Otathan etukäteen yhteyttä osoitteeseen tapahtumat(a)pyha.fi, jotta voimme auttaa suunnittelemaan saapumisen mahdollisimman helpoksi. Tarvittaessa meiltä saa myös ajoluvan ja ajo-ohjeet, jotta autolla voi ajaa lähelle Aittakurun pitkospuiden alkupäätä. Varauduthan siihen, että pitkospuut ovat liukkaat sateella ja sateen jälkeen. Avustaja pääsee maksutta mukaan esitykseen.

Varustautuminen:

Varauduthan Aittakurun ulkoilmaesityksiin säänmukaisella vaatetuksella. Sateenvarjoja ei katsomoissa saa käyttää turvallisuussyistä. Onneksi goretex ja kumisaappaat ovat tunturissa aina muodissa.

Juomat ja ruoat:

Pelkosenniemen oppilaat pitävät pitkospuiden päässä, katsomon ala-osassa kioskia, josta voi ostaa virvokkeita ja pientä syötävää. Maksuvälineenä käy käteinen tai MobilePay. Paikalla ei ole anniskeluoikeuksia. Lasipullojen tuonti katsomoon on kielletty. Katsomossa ei saa tupakoida.

Pidetään tunturi siistinä:

Viethän mukanasi esityksen jälkeen kaiken, minkä olet mukanasi tuonut. Luonnon keskellä roskapöntöt ovat hyvin harvassa.

Ensiapu:

Aittakurun katsomon yläosassa päivystää esitysten ajan koulutettu ensiapuyksikkö. Apua saa siirtymällä katsomon yläpuolelle tai ottamalla yhteyden järjestyksenvalvojiin.

WC:

Kolme ulkohuussia sijaitsevat pitkospuiden alkupäässä. Yksi on esteetön.

Tapahtuma-alueilla liikkuu tapahtumakuvaajia:

Tapahtumakuvaajamme liikkuvat kameroidensa kanssa tapahtuma-alueilla ja taltioivat päivien aikana muistoja mukaan. Kuvaajiamme saa ehdottomasti napata hihasta ja kameralle saa poseerata. Kuvia saatetaan käyttää Pyhätunturi Oy:n eri viestintäkanavissa. Valitsemme kuvat aina huolellisesti, emmekä koskaan halua julkaista kenestäkään epäedullista kuvaa. Voit olla aina meihin yhteydessä, jos mikään mietityttää: tapahtumat(a)pyha.fi

Tajukankaan ulkoilmalava

Tajukankaan upea ulkoilmalava sijaitsee aivan hiihtokeskuksen rinteiden vieressä. Matkaa on kävellen Hotelli Pyhätunturista noin 400 m.

Ikäraja:

Tajukankaan esitykset ovat K18.

Suosittelemme jättämään koirat hoitoon keikkojen ajaksi, sillä äänentoisto saattaa olla ajoittain kovalla. Jos kuitenkin päätät ottaa koirasi mukaan, toimithan hänen ehdoillaan ja poistut alueelta, jos ääni on koirallesi liian kovalla tai hänellä on muuten epämukavaa. 

Olethan ajoissa paikalla:

Esitykset alkavat aina ilmoitettuna kellonaikana. "Portit" aukeavat aina noin tuntia ennen esityksen alkamista.

Liikkuminen Tajukankaalle:

Tajukangas sijaitsee noin 400 metrin päässä Hotelli Pyhätunturista. Paikalle kävellään hotellin P-alueen päädystä, Mestan ohi ja jatketaan huoltotietä pitkin. Anna opastekylttien johdattaa perille

Taksikyyditykset:

Taksilla liikkuessa päätepysäkki on Hotelli Pyhätunturin pihassa, sillä huoltotiellä ei saa ajaa omalla autolla tai taksilla. Tajukankaalle on onneksi hyvin lyhyt kävelymatka.

Esteettömyys:

Otathan etukäteen yhteyttä osoitteeseen tapahtumat(a)pyha.fi ajoluvan ja ajo-ohjeiden saamiseksi. Autolla voi ajaa lähelle Tajukankaan lavaa, jotta kulkeminen on mahdollisimman helppoa. Avustaja pääsee maksutta mukaan esitykseen. Lähin esteetön WC sijaitsee Hotelli Pyhätunturissa.

Varustautuminen:

Varauduthan Tajukankaan ulkoilmakeikoille säänmukaisella vaatetuksella. Sateenvarjoja ei katsomoissa saa käyttää turvallisuus- ja näköestesyistä. 
 

Juomat ja ruoat:

Tajukankaalla palvelee Hanki Baari, josta saa ostettua janojuomaa. Paikalla on A-oikeudet, eikä omia alkoholijuomia saa nauttia paikalla. Maksuvälineenä käy kortti. Katsomossa ei saa tupakoida.

Ravintolat Mesta ja Popolo sijaitsevat parin sadan metrin päässä, ja niistä voi tuoda mukanaan alueelle esim. pizzaa ja burgeria.

Pidetään tunturi siistinä:

Viethän mukanasi konsertin jälkeen kaiken, minkä olet mukanasi tuonut. Luonnon keskellä roskapöntöt ovat hyvin harvassa.

Ensiapu:

Tajukankaalla päivystää konserttien ajan koulutettu ensiapuyksikkö.

WC:

Paikalla on kaksi ulkohuussia. Lähin esteetön WC sijaitsee Hotelli Pyhätunturissa.

Tapahtuma-alueilla liikkuu tapahtumakuvaajia:

Tapahtumakuvaajamme liikkuvat kameroidensa kanssa tapahtuma-alueilla ja taltioivat päivien aikana muistoja mukaan. Kuvaajiamme saa ehdottomasti napata hihasta ja kameralle saa poseerata. Kuvia saatetaan käyttää Pyhätunturi Oy:n eri viestintäkanavissa. Valitsemme kuvat aina huolellisesti, emmekä koskaan halua julkaista kenestäkään epäedullista kuvaa.

Voit olla aina meihin yhteydessä, jos mikään mietityttää: tapahtumat(a)pyha.fi

Aittakurun ulkoilmalava: Tarkemmat tiedot yllä. Pelkosenniemen oppilaat pitävät kurussa kioskia, josta voi ostaa leivonnaisia ja virvokkeita. Aittakuru ei ole anniskelualuetta, ja omat eväät ovat sallittuja.

Tajukankaan ulkoilmalava: Tarkemmat tiedot yllä. Paikalla toimii Hanki Baari, jossa on A-oikeudet. Omien juomien nauttiminen on kiellettyä. Paikalle saa tuoda muista ravintoloista noudettuja take away -annoksia.

Ravintola Mesta sijaitsee Hotelli Pyhätunturin P-alueen päädyssä, Kultakero 2 -rakennuksen vieressä rinnealueella. Mestassa voi viihtyä virvokkeiden ja pubiruoan äärellä.

CAMP Kitchen & Bar sijaitsee Hotelli Pyhätunturin kanssa samassa rakennuksessa, osoitteessa Kultakeronkatu 21. Aamupala lauantaina ja sunnuntaina klo 8–10.30. Menussa on mm. herkullisia bowleja, hampurilaisia ja curry. 

Luontokeskus Naava sijaitsee osoitteessa Luontotie 1. Lauantain paneelikeskustelu keskustellaan Naavan isossa auditoriossa. Rakennuksessa toimii ravintola Loimu, josta voi ostaa eväitä auditorioon.

Pyhä Dreams -viinibaari löytyy hiihtokeskuksen huipulta. Maisemamatkalle huipulle pääsee Pyhä Express -hissillä. Liput lähtöpaikan automaatista kortilla.

Isokuru-kokoustila sijaitsee kokouskeskuksessa, Hotelli Pyhätunturia vastapäätä, P-alueen toisella puolella. 

Haluamme mahdollistaa mahdollisimman monelle mahdollisuuden osallistua esityksiin tunturiluonnon keskellä. Tapahtuma-alueet eivät ole täysin esteettömiä, ja saapuminen vaatii hieman suunnittelua etukäteen. Kurkkaa alta ohjeet ja ole meihin yhteydessä, autamme suunnittelemaan liikkumisen mahdollisimman helpoksi. 

Aittakuru

Aittakurussa esityksiä pääsee seuraamaan pieneen katsomoon aivan lavan läheisyyteen, pitkospuiden päähän. Ostathan normaalin lipun Liveton verkkokaupasta haluamaasi esitykseen. Ota sen jälkeen hyvissä ajoin etukäteen yhteyttä osoitteeseen tapahtumat(a)pyha.fi ajoluvan ja ajo-ohjeiden saamiseksi. Omalla autolla tai itse tilaamallaan invataksikyydityksellä voi ajaa varovasti pururataa pitkin lähelle Aittakurun pitkospuiden alkupäätä, jotta kulkeminen on mahdollisimman helppoa. Kaikkien tulee kuitenkin kulkea katsomoon asti pitkospuita pitkin. Pitkospuut ovat noin 500 m pitkät. Sateella ja sateen jälkeen pitkospuut ovat liukkaat.

Pururata saattaa olla varsinkin sateella hyvin pehmeä, joten suosittelemme lähtemään paikalle vain nelivetoautolla tai paikallisella taksilla. Avustaja pääsee maksutta avustettavan asiakkaan mukaan konserttiin.

Inva-WC (huussi) sijaitsee pitkospuiden alkupäässä, "festivaaliportin" vieressä. Lava-alueella ei lainkaan WC-tiloja käytössä. 
 

Tajukangas

Osta normaali lippu Liveton verkkokaupasta haluamaasi esitykseen. Ota sen jälkeen etukäteen yhteyttä osoitteeseen tapahtumat(a)pyha.fi ajoluvan ja ajo-ohjeiden saamiseksi. Autolla voi ajaa lähelle Tajukankaan aluetta, jotta kulkeminen on mahdollisimman helppoa. Parkkeeraathan auton turvallisesti ja niin, ettei se näy katsomoista. Avustaja pääsee maksutta lipun ostaneen avustettavan mukana esitykseen. 

Tajukankaalla ei ole inva-WC:tä. Lähin inva-WC sijaitsee Hotelli Pyhätunturissa. 

Tajukankaan lava-alueen esitykset tapahtuvat syysiltaisin, jolloin alueella on pimeää. Alue on valaistu lava- ja tunnelmavaloilla, jotka eivät tarkasti valaise koko aluetta. Virallinen tapahtuma-alue kattaa lavan ja katsomoiden välisen alueen sekä tienpätkän ulko-WC-tiloihin. Olethan varovainen, jos pimeässä suuntaat tapahtuma-alueen ulkopuolelle, sillä rakkakivikko voi olla liukas. 

Pyhälle ja Pyhä Sanaan on jokainen tervetullut juuri sellaisena kuin on. Emme hyväksy rasismia, häirintää, syrjintää, väkivaltaa tai loukkaavaa käytöstä.

Lähestythän muita ihmisiä kunnioituksella, lempeydellä ja suostumuksella.

Puututhan tilanteeseen tai otat yhteyttä järjestyksenvalvojiin tai muuhun tapahtumahenkilökuntaan, jos havaitset loukkaavaa käytöstä ketä tahansa kohtaan.

Voit olla aina meihin yhteydessä: tapahtumat@pyha.fi

Olethan hyvissä ajoin yhteydessä osoitteeseen tapahtumat(a)pyha.fi ja kerrot, mitä mediaa edustat ja suunnitelman festivaaliraportistasi. Medialippuja on rajallinen määrä. 

Festivaalia koskevien kysymysten osalta voit olla yhteydessä osoitteeseen tapahtumat(a)pyha.fi.

Liveton lipunmyyntisivua koskevissa kysymyksissä olethan suoraan yhteydessä Liveton asiakaspalveluun.

Majoituksen osalta parhaiten osaa auttaa osoite myynti(a)pyha.fi.

Pelkkä Poutasta on kuvailtu maanjäristyksenä, alkuräjähdyksenä, hypnoottisena, oivaltavana, ja alkuperäisenä. Hänen taustansa musiikissa on laaja, ja hänen musiikkinsa puhuttelee. Poutanen tunnetaan äänestään, jossa hän käyttää tekniikoita suomalais-ugrilaisesta kansanlaulusta sekä kurkkulaulutekniikoita. Musiikissa sekoittuvat monet kansainväliset kansanperinteet, elektroniikka, klassinen musiikki, roots-musiikki, art-pop, noise-musiikki ja laulu, joista artisti luo aina uusia innostavia äänimaisemia.

Pelkkä Poutasen maaliskuussa julkaistu toinen albumi on poikkeuksellinen kahden albumin kokonaisuus. Ensimmäinen puolisko ”Jossain on kai sateenkaari, vaikkei sitä tähän näy” käsittelee kuolemaa, elämänhalua (tai sen puutetta) ja maailmantilaa. Toinen puolikas ”Nekin jotka eivät jo kuolleet, tulevat kuolemaan” on kaksi 25 minuuttista sanatonta kappaletta valosta ja pimeydestä. 

Asa on suomalainen pitkän linjan sanaseppo. Jo kaksikymmentäviisivuotisen uransa aikana Asa on julkaissut aktiivisesti albumeita ja saanut niistä tunnustusta niin kuuntelijoilta kuin kriitikoiltakin.

Artisti on alusta asti kulkenut omia polkujaan. Hän on aina levottomana etsinyt kiinnostavampaa ja koukeroisempaa tietä tällä matkalla ilman määränpäätä. Asaa on kutsuttu suomenkielisen räpin uudisraivaajaksi, jonka teksteissä hirtehinen huumori sekä folkrunous yhdistyvät yhteiskunnallisten teemojen alla.

keijun unohtumaton flow ja poikkeuksellisen teräväksi kehuttu kynä tuovat tuoreen tuulahduksen suomiräpin kentälle. Keikoilla keiju pystyy luomaan monenlaisia maailmoja utuisista kaihon pyörteistä energisiin räppibileisiin.

Sirpa Kähkönen on historiaan ja yhteiskunnallisiin aiheisiin erikoistunut kirjailija. Hän on kirjoittanut romaaneja, tietokirjoja ja näytelmiä. Kähkösen uusin romaani Marius ilmestyy elokuussa 2026.

Alkuperäinen kuva: Laura Malmivaara.

Flamencoduo Murtola & Widenius on kahden suomalaisen flamencomusiikin kärkinimen, Anna Murtolan ja Joonas Wideniuksen yhteinen projekti. Murtola (1983, Oulu) ja Widenius (1980, Tornio) ovat vaikuttaneet yhdessä useissa eri kokoonpanoissa aina 2000-luvun alusta. Duon kahden vuosikymmenen mittainen yhteinen musiikillinen taival on hionut flamencolle tyypillisen kommunikoinnin yhteen tiukaksi soitoksi ja puhuttelevaksi tulkinnaksi.

Molemmat muusikot ovat myös levyttäviä artisteja omilla sooloprojekteillaan ja oman pohjoismaisen flamenco-soundinsa kehittäjiä, mikä kuuluu myös duon ohjelmistossa. Flamencoduon albumilla pohjoinen melankolia kohtaa flamencon intensiiviset rytmit ja sen syvällisimmät tyylilajit saavat vastapainokseen vaikutteita suomalaisesta kansanperinteestä. Helmikuussa 2025 julkaistun albumin nimi Estrella del Norte on suomeksi Pohjantähti.

Laulu: Anna Murtola
Kitara: Joonas Widenius

Aino Huilaja on toimittaja ja kirjailija, joka on tullut monille tutuksi MTV:n ulkomaantoimittajana ja uutisankkurina. Kun Aino jätti MTV:n uutismaailman 13 vuoden jälkeen ja asettui 2019 pakettiautoon asumaan, hän ei arvannut, millaiselle mielen matkalle elämä kumipyörien päällä hänet veisi. Aino keskustelee lauantaina illan toisen esiintyjän Lasse Rantasen kanssa siitä, mitä Vanlife-elämä on opettanut elämästä, ihmisistä ja ihmisyydestä.

Ánnámáret on Anna Näkkäläjärvi-Länsman, saamelainen muusikko, joka asuu ja työskentelee Nuorgamissa, Suomen pohjoisimmassa kolkassa. Hänen musiikkinsa ammentaa inspiraationsa Sápmissa vallitsevasta elämästä ja luonnosta. Ánnámáretin vahvuus taiteilijana kumpuaa siitä, että hän on kasvanut kahden kulttuurin välissä ja siten ymmärtää näitä kulttuureja sekä niiden törmäyksiä ja yhtäläisyyksiä.

Veera Nevan musiikki ja Arttu Niemisen mediataide yhdistyvät audiovisuaaliseksi loitsuksi, konsertiksi joka kurottaa kohti aikaan, jolloin ihminen ei nähnyt itseään luonnon yläpuolella, vaan osana sitä.

Veera Neva rakentaa yhden naisen orkesterissaan tunnelmallista äänimaailmaa äänellään, saksofonilla ja elektronisilla soinneilla. Hänen musiikissaan yhdistyvät ambient, elektroakustinen musiikki, moniääninen laulu, äänitaide, elokuvallinen musiikki ja folk. Inspiraation lähteinä toimivat luonto, suomalainen mytologia ja elämän jatkuva liike.

Arttu Niemisen mediataiteellisen työskentelyn lähtökohtina ovat symmetrialla ja horisontilla leikittelevä muoto, arktinen hauras luonto sekä enteiden ja näkyjen kaltainen hypnoottinen kuvasto. Hänen teoksissaan korostuvat eristäytynyt, mystinen ja virtaava tunnelma. Ne kutsuvat metsää uusin silmin.

Pekka Juntti on haaparantalainen kirjailija ja toimittaja. Hän on pohtinut mm. ihmiselon kestävyyttä ja kohtuullisuuden merkitystä elämän valinnoissa. Näitä hyveitä hän sanoo itsekin pyrkineensä toteuttamaan  – vaihtelevalla menestyksellä. Pekka on kirjoittanut yhdessä Jenni Räinän ja Anna Ruohosen kanssa kirjan Metsä meidän jälkeemme, joka palkittiin 2019 Tieto-Finlandia-palkinnolla.

Harri Hertell (s. 1985) on helsinkiläinen runoilija ja runotapahtumajärjestäjä. Hän käsittelee lyriikassaan mm. vanhemmuutta, parisuhteiden riemuja ja haasteita sekä luontoa. Hertell lähestyy runoissaan asioita usein pienten, arkisten yksityiskohtien kautta, huumoria ja yhteiskunnallisiakin aspekteja unohtamatta. Hertellin runot liikkuvat yhtä luontevasti kaupunkien kiireiseillä kaduilla kuin myös hiljaisilla kalastus- ja metsäretkillä.

Vuodesta 2005 lähtien esiintyneelle Hertellille myönnettiin vuonna 2021 Taiteen edistämiskeskuksen Uudenmaan taidepalkinto ansioistaan lavarunokulttuurin edistämisessä. Tämän lisäksi Hertell tunnetaan mm. Helsinki Poetry Connectionin perustajana sekä lukuisten runotapahtumien järjestäjänä. Hertellin tuorein teos Samaa tulta (Enostone) ilmestyi keväällä 2025. 

Pentti Järvelin (s. 1987) on oululainen sanataiteilija, jonka puolikuvitteellisen Yst. Terv. Pent. Järv. -kustantamon katalogista löytyy mm. Hai Jump, Powerslider, Katupöly sekä Avantouni -lehtiä, Tuoli-sarjakuva-albumeita, Kelmukansi-novellikokoelma ja Pölykola-romaani.

Pyhä Sanassa Järvelin esittää otteita helmikuussa 2027 ilmestyvästä romaanistaan, joka kertoo mielenterveyden järkkymisestä, miehisyydestä, yksinäisyydestä, muistamisesta ja muistoista. Ja myös aftoista, voikukista, metsäteiden varsilla olevista vaatteista ja äidistä. Tekstin on kuvattu olevan napakkaa, hauskaa, viiltävän terävää ja yllättäviä näkökulmia tarjoavaa.

Teatteri Pyhä on Pyhätunturilla majapaikkaansa pitävä, lappilainen ammattiteatteri. Teatteri esittää monologikiertue-esityksen Arto Paasilinnan Jäniksen vuodesta. Esitys perustuu Kristian Smedsin vuoden 2006 dramatisointiin teoksesta.

Jäniksen vuosi on sydämellinen, humoristinen klassikko, joka käsittelee vapautta
ja ihmisen luontosuhdetta. Oravanpyörässä elävä kaupunkilaistoimittaja Vatanen on
kyllästynyt merkityksettömältä tuntuvaan elämäänsä ja löytää sattumalta
jäniksenpoikasen. Siltä seisomalta hän heittää puhelimensa ja kiristävän kravattinsa
metsään, jättää työpaikkansa, rakoilevan parisuhteensa ja koko entisen elämänsä ja
katoaa jäniksen kanssa luontoon. Matka jäniksenpoikasen kanssa jatkuu Helsingistä aina
Lapin erämaihin asti. Luonnosta Vatanen löytääkin juuri sen vapauden, jonka ihmisen
rakentama oravanpyörä on häneltä riistänyt.

Monologin esittää Jukka Rasila. Rasila on tehnyt vaikuttavan uran niin teatterin, television
kuin ääninäyttelyn parissa. Hän on esiintynyt mm. Helsingin, Espoon, Turun ja Rauman
kaupunginteattereissa sekä tullut suurelle yleisölle tutuksi monista suosituista tv-sarjoista
kuten Putous, Studio Julmahuvi ja Kaverille ei
jätetä. Rasila on myös ikoninen ääninäyttelijä: hän on antanut äänensä muun muassa Aku Ankan
suomenkieliselle hahmolle jo vuosikymmenten ajan.

Esityksen ohjaa Taneli Maljanen. Helsinkiläissyntyinen lappilaistunut ohjaaja-
näytelmäkirjailija Maljanen on ohjannut 12 esitystä niin vapaalle kentälle kuin
laitosteatteriinkin. Helsingissä asuessaan hän toimi avantgarde-ensemble Teatteri Ab
Totuuden Torvi Oy:n taiteellisena johtajana. 

Minna Huotilainen on aivotutkija ja professori Helsingin yliopistosta. Hän on tuttu näky Pyhän rinteillä ja laduilla. Työssään hän tutkii oppimista ja työelämää aivotutkimuksen menetelmin. Hän on erityisen kiinnostunut musiikin mahdollisuuksista koulutuksen ja palautumisen näkökulmista. Hän on kirjoittanut useita kirjoja aivotutkimuksesta, esimerkiksi Tunne aivosi, Aivot työssä, Keskittymiskyvyn elvytysopas ja Uni ja unettomuus.

Jouni Tapani Kurtti on 47-vuotias perheenisä ja pöytälaatikkokirjailija Sodankylän kunnasta, Luostolta.

Elämässä sattuneiden tapahtumien sekä tunturituulen selässä asuvien ajatusten avustamana hän nyt kirjoittanut omaelämänkerrallisen romaanin.

Kurtille mieluisin paikka esittää katkelmia teoksestaan on juurikin Pyhätunturi ja Pyhä Sana 2026, kirjan juoni tapahtumineen kun kulkee suurissa osin pitkin tätä vanhaa vuorijonoa.

Tulkaa kuulemaan kuinka kuusikko kuiskaa.

Veli-Matti Oinas (s. 1980) on rovaniemiläinen kirjailija, jonka juuret ja sydän ovat syvällä Itä-Lapissa. Hänen esikoiskirjansa Varjoon jäänyt maa sijoittuu hänelle rakkaan kotiseudun jokivarteen ja sen lähialueille, osittain myös Pyhätunturin maisemiin. Romaani on maagisrealistinen kertomus sodasta, ulkopuolisuudesta sekä syrjään jääneistä ihmisistä, jotka hakevat turvaa ympäröivästä luonnosta. Alkuperäinen kuva: Miika Hämäläinen / Tammi.

Jossu on rovaniemeläinen laulaja-lauluntekijä, jonka musiikissa yhdistyvät rytmikäs kitaransoitto sekä kantaaottavat ja ajatuksia herättävät tekstit. Hänen kappaleissaan kuuluu vaikutteita niin folkista kuin bluesistakin, mutta ennen kaikkea niissä soi oma uniikki ääni.

Keikoillaan Jossu hurmaa vahvalla läsnäolollaan ja kutsuu kuulijansa pysähtymään hetkeksi elämää ja ihmisyyttä pohtivien sanoitusten ääreen. Ainutlaatuisen keikkakokemuksesta tekee se, että Jossun kappaleita ei löydy suoratoistopalveluista, vaan ne elävät ja hengittävät vain livenä. 
Tule siis paikalle ja koe itse, mistä Jossun musiikissa on kyse!

Leena Valmu on Pyhällä asuva filosofian tohtori, tutkija ja kirjailija. Hän on julkaissut kymmenen fiktiivistä kirjaa ja pari tietoteosta. Lisäksi Leena kirjoittaa runoja, TV-käsikirjoituksia ja lehtiartikkeleita. 

Kuvia sanoihin ja sanoja kuviin: palkittu graafikko ja kuvittaja Lasse Rantanen tarinoi hauskasti siitä, miten sadat näkemykselliset/poleemiset lehtikuvitukset ovat syntyneet Helsingin Sanomien pääkirjoituksiin ja maan huippukirjoittajien esseisiin. Kyytiä saa niin Donald Trump, Päivi Räsänen kuin Petteri Orpon hallituskin.

Runoja sielun syvyyksistä. Länsirannikon merituulissa kasvanut ja asuva Lumenkuiske, Tanja Hakala, on kirjoittanut runoja ja tarinoita lapsesta asti. Hänen palava rakkautensa pohjoisen voimaan ja luontoon tuntuu teksteissä väkevänä. Herkkä oman polun kulkija siirtää havaintonsa kipeistäkin asioista soljuviin sanoihin. 

Alkuperäinen kuva: Mari Hakanen Photography

Yrjänä Sauros on helsinkiläinen performanssitaiteilija, muusikko, kirjailija ja näyttelijä. Sauroksen esitykset koostuvat usein runonlausunnasta, erikoisista tarinoista ja monien instrumenttien kuten huuliharpun, kitaran ja saurofonin, joka on Sauroksen itse kehittämä jousisoitin, soitosta.

FT Satu Koho on oululainen kulttuurintutkija ja journalisti. Tutkijana häntä kiinnostavat etenkin paikkojen ja maisemien representaatiot pohjoisessa nykykirjallisuudessa. Mitä on paikan eläminen niin kirjailijalle, teoksen henkilölle kuin lukijalle? Tutkijatohtorina hän on vaikuttanut Jyväskylän ja Oulun yliopistossa ja kehitellyt tutkimussuuntausta, jota hän kutsuu kehon maantieteeksi. Journalistina hän on toiminut eri tehtävissä media-alalla yli 30 vuotta, viimeiset seitsemän vuotta journalismin yliopettajana Oulun ammattikorkeakoulussa vastuualoinaan muun muassa kulttuurijournalismi, media-analyysi ja luova kirjoittaminen. Koho on ollut myös pitkäaikainen Botnia-kirjallisuuspalkintotuomariston puheenjohtaja, valtion kirjallisuustoimikunnan jäsen ja pohjoiseen kirjallisuuteen painottuvan Stiiknafuulia-lehden päätoimittaja.

Kuvauspaikka etsijä ja AV-konsulentti Medianomi, Tapani Launonen on pohjoisesta löytänyt lokaatiot useisiin koti- ja ulkomaalaisiin laajasti palkittuihin elokuviin, TV-sarjoihin, mainoksiin ja musiikkivideoihin. Omista töistä merkittävin henkilökohtainen saavutus on ehdokkuus Baftan yhteydessä UK:ssa jaettavassa makers&shaker Awards 2023 -kilpailussa sarjassa OUTSTANDING CREATIVE USE OF A LOCATION, As Supervising Location Scout & Manager, Hold your breath, Netflix. HBO:n ”Last of Us” sen sitten voitti. 
 

Pia Alapeteri on lappilaislähtöinen tietokirjailija ja vastuullisuusvaikuttaja, joka elää arkeaan maapallon kantokyvyn rajoissa. Hänen kolmas, vuonna 2027 julkaistava teoksensa käsittelee suomalaisten erityiseksi luonnehdittua luontosuhdetta, sen historiaa ja nykytilaa. Tule kuulemaan, kuinka luonto kietoutuu tutkittuun tietoon ja miten sanoilla voi pelastaa maailman.
Alkuperäinen kuva: Manu Vihtonen.

Viime vuonna Mesta tuntui kuin tutulta olohuoneelta, lämpimältä viltiltä ja hyvältä viiniltä, kun Pyhä Sanan kävijät valtasivat lavan ja avasivat muistivihkojaan ja sydämiään. Samaa pehmeyttä on luvassa tänäkin vuonna, kun open mic -hetket palaavat Mari Ikosen juontamana.

Open mic on avoin tilaisuus kaikille, kellä on pienikin sananen sanottavana. Se on mahdollisuus kuulla ja tulla kuulluksi. Lavalle saa tulla lukemaan monenlaisia tekstejä, yksin tai yhdessä, sillä kielellä kuin haluaa.

Esityksen pituus maksimissaan 5 minuuttia. Ilmoittautuminen joko etukäteen laittamalla Marille viestiä tai Mestassa iltojen aikana.

Mari Ikonen on idästä pohjoiseen eksynyt maailmanparantaja, joka ei ole lopettanut puhumista sen aloitettuaan ja lukemista sen opittuaan. Marin bongaa useimmin, kokoussalien mikrofonien läheisyydestä, huutamasta megafoniin tai ränttäämässä somesta, mutta yhteiskunnallisten tekstien lisäksi sydäntä lämmittää kaikenlaiset sanat elämästä ja inhimillisyydestä.

Tatu Kauranen on psykologian tohtori, neuropsykologi ja junan tuoma rovaniemeläinen yrittäjä. Monipuolisen kliinisen psykologin uran tehnyt kuntouttaja yrittää oppia hyvästä elämästä asiakkailtaan, jotka ovat kokeneet maailmansa sortuvan.

Tuomo Pirttimaa on Kuusamossa asuva kirjailija, joka tunnetaan niukkasanaisesta, vahvatunnelmaisesta ja psykologisesti tarkkanäköisestä kerronnastaan. Pirttimaan uusin romaani Lyijykausi on ollut arvostelu- ja myyntimenestys.

Päivitetty 1.6.2026: Haku on nyt päättynyt. Hakemuksia tuli aivan valtava määrä, ja valinta oli hankala. Valitsijaraati painottaa, että haun kautta mukaan valittiin juuri tämän vuoden ohjelmistoon sopivia teoksia. Jos valinta ei tänä vuonna osunut omaan teokseen, kannattaa seuraavalla kerralla hakea taas uudelleen. 

Avoimessa haussa korostuu paikallisuus: Pyhä Sanaan toivotaan ensisijaisesti mukaan Pohjois-Suomesta tulevia tekijöitä. Toivotamme kuitenkin tervetulleeksi myös muualta Suomesta tulevat hakemukset.  

Pyhä Sanan avoin taiteilijahaku on ainutlaatuinen mahdollisuus päästä esiintymään osana uniikkia ja poikkitaiteellista tapahtumaa. Pyhä Sana -festivaalin yhtenä tavoitteena on lisätä alueellista tasa-arvoisuutta taiteen ja kulttuurin kokemisessa sekä työllistää taiteilijoita. Haun kautta valittaville esiintyjille maksetaan reilun taiteen mukainen palkkio.